tiistai 4. elokuuta 2015

Mitä neuvolalääkärissä tehdään? Eka käynti neuvolalääkärillä

Eilen oli ensimmäinen käynti neuvolalääkärillä raskausviikolla 15+0. Olin odottanut käyntiä kovasti, koska seulatuloksia ei kotikaupungissani ilmeisesti postilla ilmoiteta vaan ne saa tietää tuolla käynnillä. Jos olisivat aiemmin soittaneet niin silloin seulat olisivat hälyttäneet, mutta kun soittoa ei kuulunut niin kaiken pitäisi sen perusteella olla hyvin. Vähän kuitenkin murehdin etukäteen käyntiä, kun tuo niskaturvotus oli pikkuisella ollut 2,6mm ja halusin päästä kysymään siitä lisätietoa lääkäriltä.

Olin eräällä keskustelufoorumilla kuullut yhdeltä naiselta, että hän oli kotikaupungissani juuri saanut neuvolalääkärikseen jonkun vastavalmistuneen, joka ei ollut osannut vsatata mihinkään hänen kysymyksiinsä (onko hänen napansa normaali, kun on pullistunut/onko napatyrän alkua, tai onko normaalia, että nänneistä on tihkunut maitoa jne.) Vähän skeptisesti tuon perusteella uskalsin odottaa omaa käyntiäni, jos vaikka sattuisi tuo sama lääkäri minullekin.

Etukäteen koitin netistä selvittää, mitä siellä neuvolalääkärissä oikein tehdään. Netin ja keskustelupalstojen perusteella sain selville, että siellä yleensä kuunnellaan sikiön sydänäänet, mitataan verenpaine ja joskus ehkä hemoglobiinikin, katsotaan paino ja sitten taas kysellään jotain terveydentilaan liittyviä kysymyksiä. Lisäksi useimmiten tehdään alatutkimus eli kokeillaan kohtua, mutta tämä ei ilmeisesti ole käytäntönä enää kaikkialla. Saattaa liittyä pieni keskenmenonriski! Alatutkimuksen takia päätettiin, että mies ei tule mukaan, koska hänestä se olisi ollut todella vaivaannuttavaa joutua sitä katsomaan ja koki, ettei jää tuolla käynnillä mistään paitsi. Sitä paitsi mielummin meninkin tuonne nyt yksin niin saan rauhassa sitten kysellä mieltä painavia asioita.


Miten käyntini sitten sujui?

Ensin minut vastaanotti mukava nuori terveydenhoitaja. Hän kertoi, että hänen jälkeensä pääsen vielä lopuksi lääkäriä tapaamaan. Tämä terveydenhoitaja kyseli alkuun miten raskauteni on mennyt ja lyhyesti kerroin, että ihan hyvin eikä ole ollut pahoinvointia alun jälkeen. Ainoastaan väsymys on ollut aika suurta. Terveydenhoitaja kertoi minulle seulojen tulokset ja oli viimein ihana kuulla riskiluvut! Riskini trisomia 21 eli downlapseen oli 1:710 ja trisomia 18 vain 1:100 000! PAPP-A lukema oli 1.11 MoM. Virtsa ja verikokeet oli negatiiviset eli ei löytyny virtsatulehdusta tai tauteja. Veriryhmänikin nyt tiedän; O+. Seulojen mukaan kaikki on siis ok ja kunnossa :)

Sitten terkkari mittasi hemoglobiinin, jotta selviää tarvitsenko lisärautaa ja johtuuko väsymykseni siitä. Aiempi hemoglobiinini oli edellisessä neuvolassa 1,5kk sitten 133 ja nyt se oli 116 eli oli hieman tippunut. Terkkari sanoi 110 olevan raja-arvo, jonka alittuessa pitäisi lisärautaa alkaa syömään, joten vielä ei tarvitse. Vähän tuli itselle yllätyksenä, miten nopeasti ja paljon tuo hemoglobiini on tippunut raskauden aikana! Aina ennen minulla on ollut hyvät arvot, mutta näköjään vauva vaatii veronsa. Olipa hyvä, että mittasi sen niin osaan varautua jatkossa ehkä raudan syöntiin. Lisärautaa olen hieman jo saanut noista Minisun mama- vitamiineista. Piti käydä tarkistamassa onko niissä sitä ja näköjään on. Vielä katsottiin minun painoni, joka tällä hetkellä oli 44,6kg neuvolan vaa'alla. Painoa oli kertynyt n. +170g/vk lisää raskauden aikana eli ihan sopivassa suhteessa. Kotivaakani näyttä kyllä iltaisin ihan eri lukemia ;) Eilenkin näytti jo 46kg, mutta onneks nuo neuvolan viralliset vaa'at näyttää vähemmän ja paino punnitaan aina aamulla/päivällä eikä oo niin turvonnut kuin iltaisin. Terkkari antoi vielä minulle ja miehelleni täytettäväksi omaa jaksamista käsittelevän lomakkeen, joka tulee palauttaa seuraavalla neuvolakäynnillä ja muistutti, että minun tulee itse soittaa lähineuvolaani ja varata sinne seuraava käyntiaika.

Sen jälkeen menin lääkäriä tapaamaan. Lääkäri oli sama kuin nt-ultrassa. Vähän harmitti, että tuli tuo sama lääkäri, kun hän oli viimeksi niin niukkasanainen. Lääkäri kyseli alkuun miten on mennyt ja millaisia oireita on ollut. Lyhyesti muutaman oireen mainitsin. Sen jälkeen hän kyseli minulta tiedoistani ja olisi halunnut täydentää mm. terveystietoja sukuni osalta. En valitettavasti osannut kertoa hänelle sen tarkemmin, miten äitini synnytykset olivat sujuneet tai mitä sairauksia hänellä on diagnosoitu. Emme ole niin läheisiä, että näistä asioista olisimme puhuneet enkä ole vanhemmilleni raskaudesta vielä kertonut. Jospa minä seuraavaan neuvolaan mennessä saan näitä tietojani kysyttyä äidiltäni. En kyllä haluaisi keskustella niistä hänen kanssaan, mutta ilmeisesti niitä tullaan kyselemään jokaisella käynnillä...

Lääkäriltä kysyin niskaturvotuksesta, että onko tuo 2.6mm siis ok ja hän sanoi, että se on normaalin rajoissa kyllä. Jos olisi esim. 30-40 vuotias niin pelkästään tuon turvotuksen perusteella seulat olisivat voineet hälyttää, jos verikokeet muuten olisi ollut ok. Kertoi vain, että arvot lasketaan iän jne. perusteella ja niiden perusteella minulla ei ole syytä huoleen, kun arvioidut riskiluvut asettuvat niin pieniksi. Kai se on pakko uskoa, että kaikki on hyvin. Vähän minua jäi harmittamaan, kun ei nyt ultrattu, vaikka ultraushuoneessa lääkäriä tapasinkin. Olisi ollut mieltä huojentavaa nähdä pikkuinen ja todeta, että on kehittynyt eteenpäin normaalisti. Lääkäri kuunteli vain dopplerilla sydänäänet ja kertoi sykkeen olevan reilu 150. Sitten hän teki minulle sisätutkimuksen eli tunnusteli/tarkisti paljonko kohdunkaulaani on ja onko kohdunsuu kiinteä ja kiinni niin kuin kuuluu olla. Alavatsan päältä hän tunnusteli vielä kohdun kokoa ja rajoja nopeasti. Neuvolakortista luin, että kohdunkaulani pituus on 3cm ja se on kiinni & kiinteä. Muuta ei lääkärikäynnillä ollut vaan sain poistua. Itse lääkärin luona ei aikaa mennyt kuin ehkä 10min ja hoitajalla ehkä vartti eli kovin pitkäst käynnistä ollut kyse.

Rakenneultraan lääkäri sanoi laittavansa lähetteen ja aika tulee postissa. Rakenneultra on viikoilla 20-21 eli vielä on 5-6vk aikaa odoteltavana siihen. Toivottavasti päivämäärä saapuisi pian postissa niin tiedän, mitä odottaa. Vielä mietin, kävisinkö yksityisellä jo ennen sitä varmistamassa, että kaikki on hyvin, vai jaksankohan odottaa tuon ajan?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti