Muutama maha- ja napakuva rv 30

Muutama masukuva tähän väliin viime viikolta, kun starttasi rv 30. Laiskasti olen jaksanut mahasta kuvia ottaa, kun edellisistä oli jo varmaan pari kuukautta aikaa
Mun maha on tosiaan ihan pallo ja napa pullahtanut jo aikoja sitten ulos.



Mun napa osoitti pullahtamisen merkkejä jo loppukesästä ja syyskuun alussa otin edellisen kerran kuvan navastani. Silloin se oli jo selkeästi vähän pullahtanut ulos kuopastaan ja toivoin, ettei se pullistuisi enempää -->
Oli siis turha toive, ettei napa pullahtaisi. Mielenkiinnolla seuraan miten sille käy raskauden jälkeen... Ihanasti on raskauden aikana myös tullut tuollaisia hentoja vaaleita karvoja alavatsaan. En ainakaan ennen raskautta huomioinut, että mulla noin pitkiä ois siellä kasvanut tai sit vaan nyt korostuu paljon selkeämmin :D

Linea negra mulla myös on nyt navan yläpuolella alapuolen lisäksi, mutta se ei valitettavasti tahdo erottua noista kuvista. On sen verran himmeä, etten ole saanut sitä selkeästi ikuistettua kuviin. Navan alle Linea negra piirtyi jo ihan alkuraskaudesta oisko ollut rv 6+ jälkeen ja nyt tuohon navan yläpuolelle on tullut vasta rv30 kieppeillä.

Neljäs neuvolakäynti rv 31+1

Meillä oli eilen neljäs neuvolakäynti tämän raskauden aikana. Mies tuli mukaan, kun on halunnut osallistua joka käynnille :) Oltiin taas varattu aamun ensimmäinen aika, jotta mies ei myöhästyisi töistä paljoa.

Neuvolan täti kyseli alkuun taas vointia ja kuulumisia. Kerroin, että olen vielä pystynyt töissä olemaan ja vain yhden päivän olin viime perjantaina sairaslomalla, kun olin niin väsynyt ja vatsaa kivisti. Kehotti soittamaan hänelle tai avoimeen neuvolaan, jos tuntuu, että töissä ei enää pysty olemaan niin varaa sitten aikaa lääkärille sairaslomaa varten.

Verenpaine oli mulla omalla tasolla eli hyvä (102/67), pissanäyte oli ok (olin taas laittanut herätyksen varuilta keskelle yötä, jotta ei tarvi kotona käydä herättyään ja pissatesti onnistuisi neuvolassa).Painoa neuvolan vaa'alla nyt 53.3kg, mikä on tasan 10kg enemmän kuin ensimmäisessä neuvolassa (10.6.2015 lähtöpaino 43,3kg). Edelliseen neuvolaan verrattuna painoa tullut nyt n. 3kg lisää, mikä on kyllä mulle paljon. Osasyynä oon itse huonoine syömiseni, kun oon vedelly töissä urakalla namia naamariin työpäivien aikana...
Hemoglobiini oli tippunut edelliseen mittaukseen ja oli nyt noin 100. Sain käskyn alkaa syömään lisärautaa. Varmaan tää väsymys ja viime viikon huono olo/huimaus töissä johtuu osittain tuosta hemoglobiinista. Vähän ihmetyttää miks ei tuota lisärautaa aloitettu jo syyskuun käynnillä, kun silloin hemppa oli 113. Toivottavasti rautatabletit alkaa nopeesti auttamaan. Vaikeuksia vaan tuottaa muistaa ottaa ne tyhjään vatsaan ja niin, ettei mitään maitotuotteita söisi pariin tuntiin. Nytkin otin herättyäni tabletit, mutta en jaksanut odottaa kuin n. puoli tuntia ennen kuin söin aamupalaleivät juustolla.

Kuunneltiin pikkuisen sydänäänet. Syke pyöri 150 kieppeillä ja oli aika tasainen. Vauva ei potkiskellut tutkimuksien aikana vaan taisi olla unessa. Neuvolan täti tunnusteli vatsaani ja arveli pikkuisen edelleen olevan raivotarjonnassa pää alaspäin. Vähän taisi supistaa tunnustelun aikana ja täti sanoi mun olevan hieman supistusherkkä. Kohdunpohjan korkeus eli sf-mitta oli nyt 30 (rv 31) ja yläkäyrän tuntumassa siis edelleen. Nätisti kulkee käyrä omalla linjallaan tasaisesti ja sen perusteella ei syytä huoleen vaikka yläkäyrää noudattaakin. Täti arveli edelleen, että mun pienen koon takia masu/kohtu on joutunut kasvamaan noin voimakkaasti ulospäin. Varasi mulle kuitenkin ajan synnytystapa-arvioon seuraavan neuvolalääkärin yhteyteen. Pääsen siis ilmeisesti näkemään masuasukin ultrassa ehkä vielä kertaalleen ennen syntymää! :) Vähän jännittää, mitä synnytystapa-arviossa tulee tulokseksi. Ennakkoon, kun olin tietämättömänä ajatellut suoraan päätyväni sektioon kapean lantioni takia, ja sen olevan itselle ns. helpoin/kivuttomin tapa synnyttää. Mutta nyt on joutunut pohtimaan tuota normaalia synnytystä todennäköisenä vaihtoehtona, kun ei kerta voi ulkoapäin arvioida, mitenkä väljä lantio on sisältäpäin ja mahdollistaako synnytyksen alakautta.

Kysyin muutamasta mua mietityttäneestä asiasta. Viimeksi sokerirasituksen tuloksista puhuttaessa muisteltiin miehen kanssa vikan arvon olleen 6,2 mutta äitiyskorttiin oli merkitty rasituksen kaksi vikaa arvoa samoiksi eli 8,2. Pyysin nyt korjaamaan, mutta täti sanoi, että arvot oli oikeastikin olleet samat! Eli oltiin miehen kanssa kuultu/ymmärretty väärin. Aika erikoiselta kuulostaa, että 1h ja 2h rasituksen arvo pysynyt samana :O Noh, onneks ei tullut radi-diagnoosia kuitenkaan. Sit kysyin synnytysvalmennuksista, kun täti ei viime neuvolassa niistä muistanut mainita mitään, mut sitä edeltävässä mainitsi. Täälläpäin seuraavat valmennukset on kuulemma 21.11., 5.12. ja 9.1. Toi meidän neuvolatäti on vähän sellainen hömelö niin en sit siinä kehdannu korjata, että tuo eka aikahan on jo mennyt viime viikolla! :D Mennään sit seuraavaan eli joulukuun alussa, kun toi tammikuinen aika kuulostaa liian myöhäiseltä. Tuosta tammikuusta ei oo laskettuun aikaan jäljellä kuin reilu kaksi viikkoa niin liippaa turhan läheltä. (Itse olin siinä vaiheessa jo syntynyt, kun synnyin kolme viikkoa etuajassa). Lisäks täti kysyin käynnin alussa ollaanko aateltu influenssarokotukset ottaa ja lupas palata aiheeseen myöhemmin, kun sanoin, että mietin vielä asiaa. (Mies on sellaisen ottanut jo työpaikallaan). Mut eipä muistettu influessa-asiaan palata ja itselle tuli rokotus mieleen vasta kotona. Täytyy vielä mietiskellä ottaisinko sen vai en.

Tänään on tasan 2kk laskettuun aikaan ja mun seuraava käynti neuvolassa on vasta ensi vuonna! Sain ajan sinne loppiaisviikolle. Ei nähnyt tarpeelliseksi laittaa mulle aikoja ennen sitä, kun kaikki on nyt mennyt niin hyvin ja joulupyhien takia aikoja on vähän huonosti. Onneksi tuossa välissä on tuo neuvolalääkärikäynti/synnytystapa-arvio jouluviikolla. Siihen on aikaa noin 4 viikkoa. Silloin olen jo päässyt viralliselle äitiyslomalle töistä eli aika pitkällä alkaa tämä odotusaika olla! Kolme viikkoa vielä sinniteltävänä töissä, onneks aika taitaa mennä nopeasti, kun on niin paljon töitä ja kiireitä tässä ennen sitä. Mulla on tällä viikolla työvireilta ja mennään katsomaan stand uppia ja sen jälkeen syömään. Ens viikolla on mun synttärit ja täytän 26. Sit on myös se synnytysvalmennus viikonloppuna eli aika paljon kaikkea lähipäivinä. Toivottavasti mun ei tarvi olla yhteyksissä neuvolaan ennen noita aikoja. Kuukauden päästä on jouluaattokin jo ohi eli aivan varmasti aika hurahtaa todella nopeasti jouluun! :) Täytyypä muistaa hommata itselle joku halpa suklaakalenteri niin menee joulukuu vieläkin nopeammin luukkuja aukoessa ;)

Eka saikkupäivä raskauden aikana

Päädyin hakemaan tälle päivälle sairaslomaa. Eilinen työvuoro meni jo vähän puolikuntoisena, kun parina yönä nukkunut vähän huonosti ja sitten yllättäen puolessa välissä vuoroa alkoi huipata. Kävin pian sen jälkeen tauolla ja huimausta ei oikestaan loppuillan aikana ollut, mutta muuten oli vähän huono/paha olo ja tuli kuumotuksia.

Mulle tulee noita kuumotuksia nyt raskauden aikana töissä kiusallisesti, jos esim. sählään kassalla tai joudun jotain normaalista poikkeavaa tekemään (esim. teen asiakkaalle kuitinkorjauksen tai tulee joku yllättävä kommentti/palaute). Lehahdan siis vissiin ihan punaiseksi, kun iskee kauhea kuumotus kasvoille. Punastun normaalistikin helposti niin tämä on aika kiusallista. Välillä alkaa kuumottaa vaan ihan normaaleissakin tilanteissa, varsinkin jos asiakkaana on nuori mies tai joku puolituttu. Joskus ennakoin jo etukäteen ottamalla työtakin pois ja vähentämällä vaatetusta, jos aavistan, että kohta varmaan tulee tukalat paikat. Mut sit tulee näitä ylläritilanteita. Toivon vaan jälkikäteen, etten olis näyttänyt ihan tulipunaiselta tai ettei asiakas luule, että punastuin siksi, kun oisin hänestä kiinnostunut :D Peilistä en ole itseäni näissä tilanteissa onneksi nähnyt!

Mut palatakseni saikkuun; en saanut yöllä nukuttua hyvin ja neljän jälkeen pyörin vain sängyssä. Tuli supistuksia ja mahaa vihloi. En ole varma oliko ne supistukset välillä oikeita vai vaan harjoitussupistuksia. Veikkaan molempia. Maha kovettui tosi helposti ja usein ja samalla myös vihloi alavatsaa. Saattoi olla liitoskipujakin osittain. En ole kovin hyvä tunnistamaan näitä kipujen aiheuttajia. Lisäksi vauva myllersi mahassa tosi aktiivisesti.

Aamulla soitin työterveyteen ja kävin siellä samalla, kun vein miehen töihin yhdeksäksi. Sain saikkua tälle päivälle ja varmaan olisin saanut pidempäänkin, jos oisin vaivojani valitellut. Mulla on nyt viikonloppu vapaata niin katsotaan ensi viikolla uudelleen millainen tilanne sitten on. Oon vähän huono ottamaan saikkua, ns. liian tunnollinen työntekijä. Koen aina kauheita tunnontuskia ja mietin pitkään oonko riittävän kipeä tai tarpeeks painava syy kysyä saikkua. Tiistaina on seuraava normaali neuvolakäynti niin jospa taas maanantain käyn töissä normaalisti ja sit tiistaina valittelen vaivojani neuvolassa ja kuuntelen, miten siellä ohjeistavat jatkon suhteen. Töissä infon täti vähän marmatti, kun ilmoitin niille niin kuulemma niin myöhään saikustani. Mulla ois tänään ollut kassavuoro klo 11-18.30 ja menin tuolta työterveydestä suoraan käymään sit töissä, kun mulla ei ollut numeroa kännykässä. (kello oli ehkä 9.20-9.30.) Kyseessä siis hypermarketti, jossa luulis porukkaa olevan töissä tarpeeks ilman muakin. En siis tuossa toimipaikassa normaalisti tee vuoroja muuten kuin nyt raskauden loppuvaiheessa niin en oo näköjään muistanu tallentaa sen paikan esimiehen tai edes infon numeroa talteen itselleni enkä selvittää, miten siellä pitäisi saikuista ilmoittaa. Ois varmaan pitänyt soittaa sinne heti kasilta, kun kauppa aukes, mut aattelin eka varmistaa, että saan saikkua.

Kävin tuon jälkeen nopeesti kiertämässä läheiset kirpparit, mut en löytänyt mitään. Kävely oli kyllä hidasta, kun alamahaan vihloo koko ajan liikkuessa. Kävin myös leikkauttamassa nopeesti hiuksista huonot latvat pois, kun on ollut suunnitelmissa jo kesästä asti. En oo vaan saanu aikaiseks, kun aina parturien aukioloaikana mulla on normaalisti töitä enkä jaksa ikinä ennen iltavuoroakaan käydä. kerrankin satuin sellaiseen aikaan tuohon ajanvarauksettomaan parturiin, että se oli auki. Hävetti kyl vähän istua siihen parturituoliin, kun mulla 10cm juurikasvu kohta paistattelee päässä. Latvat mustat/tummanruskeiks haalistunut ja juuresta maantienväriset vaaleahkot. Tällainen nätti liukuvri tullut nyt raskauden aikana, kun päätin jättää värjäykset ja kasvattaa omaa väriä sen ajan :D

Vauva edelleen myllertää tosi aktiivisesti aamuyöstä lähtien. Osa näistä kivuista voi johtua vauvastakin, kun ei se normaalisti aiemmin noin paljoa ole mahassa muljuillut tai potkiskellut. Mikä lie aktiivisuuskohtaus sille nyt tullut. Vai tällaistako tämä loppuraskaus tulee olemaan? Tähän loppuun vielä kuva millaisen liittymislahjan saan, kun tilasin Vauva-lehden extempore netistä.
Finlaysonin hoitolaukku, jossa vaipanvaihtoalusta. Näytti niin kivalta, kun joku nettikirppiksellä tuollasta myi niin piti vähän googlata ja selvittää, mistä tuollaisen saa kaupanpäälliseksi :D http://www.lehdentilaus.fi/joulu2015/?utm_campaign=jouluhyrra_2015&utm_source=sanomakauppa.fi&utm_medium=banner
Tuollaisen tarjouksen löysin ja sitä kautta oli edullisin tuo lehti tilata. Ei jää paljoa hoitolaukulle hintaa, mikäli se vaan on hyvä ja ihan käyttökelpoinen. Hoitolaukkua mulla ei vielä ole niin, jospa tuosta nyt olisi löytynyt sopiva!

Äitiyspakkaus 2015

En olekaan vielä tehnyt postausta aiheesta ÄITIYSPAKKAUS! Olen sen saanut jo muistaakseni kuukausi sitten, mutta siitä kirjoittaminen jäi vielä, kun en saanut aikaiseksi ottaa kuvia. Noh, nyt jaksoin ja ehdin kaivaa kameran esille ja ajattelin tänään kirjoittaa muutaman sanasen siitä :)



Äitiyspakkausta sai hakea heti, kun oli saanut neuvolasta raskaustodistuksen (saa, kun raskaus kestänyt 154 päivää eli n. 5kk). Laitoin hakemuksen heti menemään netin kautta ja noin kuukausi siitä meni ennen kuin pakkaus oli kotona. Tässä on tosi paljon vaihtelua, miten nopeasti pakkauksen kotiinsa saa. Kuulin, että joillain mennyt vain viikko kuin toisilla yli kuukausi!

Mutta asiaan! Otimme pakkauksen, koska esikoinen tulossa ja koimme tämän kivaksi muistoksi ja tärkeäksi, kun ei ennestään tällaista pakkausta meillä ole. Ehkä olemme myös sen verran perinteisiä, että koimme tämän itsestään selväksi/normaaliksi tavaksi vaikka ehkä rahana (140€) olisi mennyt paremmin käyttöön. Vaatteita on jo kertynyt aika paljon, mutta aiomme kyllä käyttää näitä äitiyspakkauksen vaatteita muiden ohella.


Tämä talvihaalari on mielestäni tosi kiva ja ihana. Yllätyin, että se olikin raidallinen! Kelan sivuilta olin katsonut pakkausta etukäteen, mutta luulin haalarin olevan yksivärinen. Haalarin pinta tuntuu minusta vähän vettä hylkivältä ja väri on kaunis. Tosi hyvä, että tästä saa tehtyä pussimallisen myös niin ehkä tätä tämän talven aikana voi käyttää vaunuissa lämpöpussina kovilla pakkasilla tai keväämmällä sellaisenaan. Vastasyntyneelle tämä on kyllä järkyttävän reilu ja toivon, että meidän vauva mahtuisi tähän ensi talvena ja tälle olisi silloin vielä käyttöä. Olisi harmi, jos tämä jäisi käyttämättä kokonaan. Ps. Laitoin tuohon kuvan, miten haalari muutetaan pussiksi noilla neppareilla ja vetoketjuilla. Eikös näytäkin, että siinä olisi monsterilla silmät ja suu, joka näyttää kieltä ;)


Bodeja pakkauksessa on monta. Värit ovat kivoja ja tykkään varsinkin tuosta limenvihreästä, kun se on niin raikas ja keväinen. Isojahan nämä ovat ja nyt kun näitä ei vielä ole pesty niin verrattuna eri merkkisiin samaa kokoa oleviin tuntuvat olevan reilummalla mitoituksella tehtyjä. Ehkä kutistuvat pesussa hieman. Puolet bodyistä kietaisumallisia ja puolet tavallisia. Yhdessä jatkonepparit haarassa niin menee pidempään. Kahdessa pienimmässä kietaisubodyssa käännettävät "tumput" käsille, jottei vauva kynsi itseään. Tämä kynsimisasia tuli itselle täysin uutena enkä ollut osannut ajatellakaan, että vauvat voisivat vahingossa itseään kynsillään ja siksi näitä tumppuja tai kääntöhihoja kannattaisi vaatteissa suosia! Vauvoilla on kuulemma tosi terävät pienet kynnet...
Äitini kertoi, ettei bodyja tainnut olla äitiyspakkauksessa 80- tai 90-luvun puolivälissä vielä ollenkaan tai vain tosi vähän. Silloin käytettiin erillisiä paitoja ja housuja. Kaipa nämä bodyt ovat käytössä kätevämpiä? Se selviää aikanaan.


Pakkauksessa tulee vain yksi paita ja siitä päättelen, että bodyt ovat nykyään se ns. yleisvaate vauvalle ja noita paitoja ei juuri kannata pienelle hankkia. Meillä ei taida olla hankittuna erillisiä paitoja kuin ehkä yksi tämän lisäksi. Potkuhousuja ja housuja pakkauksessa tuli monet. Niitä meillä on jo ennestään aika paljon, mutta jospa näille käyttöä tulisi. Tykkään, ku ovat värikkäitä. (Siniturkoosit saattavat päästää väriä, joten ne pitäisi pestä erikseen ettei tahraa muita vaatteita!) Noi kuuttipotkuhousut meillä jo oli aiemmin ostettuina kaupasta, kun sellaiset kesällä alesta löysin enkä ollut äitiyspakkaukseen tutustunut kelan sivulla.


Makuupussi tulee meillä varmasti käyttöön vaunuihin ja ehkä äitiyspakkaukseen peitoksi, kun mahtuu siihen paremmin kuin iso peitto. Ajattelimme aluksi pitää vauvan sänkynä tätä pakkauksta meidän makuuhuoneessamme ja myöhemmin sitten nukuttaa vauvaa pinnasängyssä. Tosin voi olla, että suunnitelmat vielä muuttuvat. Pussilakana on omaan makuun hieman tylsä. Kuvio on kyllä kiva, mutta valkea pohjaväri on vähän turhan pliisu omaan makuun, kun tykkään väreistä :) En ole varman tuleeko tämä lakana meille käyttöön, kun noita kirppislakanoita on kertynyt niin paljon, että voisin ehkä myydä tämän eteenpäin, kun tiedän, että jotkut näitä äitiyspakkauksen tuotteita mielellään ostavat. Nuo talvivarusteet ovat kyllä tosi reiluja ja villahaalari jää ainakin nyt keväällä käyttämättä. Mahtuukohan se vielä ensi syksynä vai ehtiikö jäädä pieneksi?


Tämä pilvikuvioinen yöpuku on tosi kivannäköinen. Kestovaippa menee takuulla kyllä myyntiin käyttämättömänä. Ei kiinnosta alkaa pyykkäilemään vaippoja, kun muutenkin ollaan sen verran saamattomia ja laiskoja pyykkäämään. Kertakäyttövaipoilla aiotaan mennä alusta alkaen. Vauvan kanssa-kirja on myös aika huono ja turha. Siinä on tekstit suomeksi ja ruotsiksi ja "juoni" oli kyllä aika olematon, etten osaa kuvitella sitä lukevani vauvalle. Eniten häiritsi se ruotsinkielinen teksti :D

Mut yleisarvio pakkauksesta on positiivinen. Kaikki tuotteet löytyi, mitä pakkauksessa pitikin olla. Pesty ei vielä olla mitään vaan se jää joulu-tammikuulle. (Kuvista puuttuu mm. valkea aluslakana ja pyyhe, siteet ja kortsut, kun en niitä jaksanut kaivaa esille eri kaapeista.) Suosittelen hankkimaan tämän varsinkin, jos on esikoinen tulossa :) Kyllä noi värit ja kuosit käy niin tytölle kuin pojallekin, jos ei kaipaa tytölleen pelkkää punaista ja pinkkiä. Itse oon aika tykännyt mm. sinisestä ja etukäteen päätin, että meille ei noita pinkkejä tai punaisia vaatteita muutenkaan tulisi vaikka tyttö olisi tulossa vaan saa pukeutua niihin väreihin, mitkä mua (ja miestä) miellyttää :)

Marraskuun kuulumisia rv 30 tienoilta: ekat supistukset, väsymystä ja raskauskilojen kauhistelua.

Heippa taas!
Kirjoittelu edelleen jäänyt nyt aika vähälle, kun olen ollut niin väsynyt. Työt imee mehut aika hyvin eikä työpäivän jälkeen jaksa enää tietokoneelle tulla. Mulla ois vielä noin 5 viikkoa aikaa mammalomaan, joten tätä harvaa kirjoittelutahtia tulee jatkumaan varmaan sinne asti.

Tänään menossa rv 29+3 eli ihan kohta ylittyy taas yksi rajapyykki ja pääsen "kolmekymppisten kerhoon" näissä raskausviikoissa :) Koko ajan paranee masuasukin mahdollisuudet selvitä ja oma mieli uskaltaa paremmin luottaa siihen, että kaikki tulee loppuodotuksessakin menemään hyvin. Liikkeitä onneksi tuntuu päivittäin :) Toiset päivät ovat hiljaisempia kuin toiset ja enää ei ole yhtä säännöllisiä noi liiketuntemukset kuin aiemmin. Esim. nykyään ei enää töissä huomaa klo 12-14 välillä välttämättä liikkeitä juuri yhtään, kun vielä kuukausi sitten aina siihen aikaan tuli useimmiten päivän ekat pidemmät selkeät liikesarjat.

Mulla on nyt tullut varmat ekat harjoitussupistukset/oikeat supistukset. Olin toissapäivänä iltavuorossa töissä ja koetin kassalta käsin kipittää samalla hyllykarttaa tekemään maustevälikköön. Tuli siis vähän ravattua illan aikana hyllyn ja kassan väliä, mutta ei mielestäni mitenkään erityisen pahasti masu vielä töissä vihoitellut. Nukkumisesta ei vaan seuraavana yönä tahtonut tulla mitään, kun maha tuntui olevan koko yön "kovana pallona". Ehkä kerran aiemmin on selkeästi ollut tai olen huomannut, että masu ois ollu yhtä kovana, mutta nyt ei jääny kyl epäilystäkään, et oli ainakin harjoitussupistuksia menossa. Vähän alapäätäkin sattui/vihloi menkkakipumaisesti ja varmaan sit osa noista supistuksista saattoi olla sit oikeitakin. (Harjoitussupistuksista sanotaan, ettei niiden kuulu sattua). Noita mahan kovettumisia/supistuksia tuntui erityisesti aiheutuvan, kun käänsi kylkeä tai pyöri sängyssä. Koko yön tuntui olevan ns. kestokovettuminen masussa menossa, et nyt täytyy kyl jatkossa ottaa vähän rauhallisemmin töissä.

Väsymyksestä en ole päässyt eroon. Olen oikeastaan siihen jo niin tottunut, että en erityisemmin jaksa enää asiaa murehtia vaan hyväksyn sen, että oon vaan helposti passivoituva ja päivät menee töitä lukuunottamatta saamatta aikaan paljoakaan. Mulla on ollut väsymystä jo vuosikausia eikä siihen ole löydetty syytä. Aikoinaan lätkäisivät masennuslääkkeet kouraan ja pistivät sen piikkiin. Ehkä mulla sit on jonkin sortin masennusta koko ajan, mikä aiheuttaa saamattomuuden/väsymyksen, mut mitään lääkkeitä en kyllä enää aio kokeilla. Niistä ei ollut kuin harmia ja pahensivat vaan tilannetta. Kotona olen koettanut saada miestäni vähän aktivoitumaan, kun itsekin jaksan tehdä asioita paremmin, jos toinen olisi myös aktiivinen ja oma-alotteinen eikä vaan istuisi illat sohvalla telkkaria katsomassa tai tabletti kourassa. Eipä siinä itsekään sit muuta tee kuin lösähtää sohvalle telkkarin ja oman tabletin ääreen.

Ulkoilut on mun osalta viimeisen kuukauden aikana jääneet tosi vähälle. Töiden jälkeen en jaksa tai ei huvita lähteä enää kävelylle. Ne harvat kerrat, jolloin on ulkona käyty niin on myös mun osalta yhtä kitinää ja valitusta. Vauva painaa rakkoa/toosaa sen verran inhottavasti, että ei paljon muuta pysty miettimään kuin sitä paineentunnetta ja epämukavaa olotilaa. Kävely on mulla myös jo aika vaappuvaa ja hidasta taaperrusta.

Tää mun maha on jo aika valtava. Liian iso... Oon niin varma, että seuraavassa neuvolassa sf-mitta huitelee edelleen yläkäyrällä. Painoa on nyt aika tarkalleen tullut +10kg lähtötilanteeseen nähden. Vähän jäi ikävä fiilis, kun äiti kävi eilen kylässä ja kauhisteli mun mahaa. Virnuili inhottavasti ja sanoi, että nyt tuota ei kyllä enää paljon peitellä. Hänellä ei kuulemma ole näin paljoa tullut painoa tai meistä (Hän on siis itsekin lyhyt 152cm ja painaa nyt ns. vanhalla iällä n. 50kg, nuorempana varmaan 10kg vähemmän, kun ollut valokuvissa tosi ruipelo). Eikä hänellä ilmeisesti sit näin iso maha ole ollut näillä viikoilla :( Vähän alkoi pelottaa, että meille on oikeasti isokokoinen vauva tulossa. Ja että olen itse syypää liian suureen kokoon, kun on nuo herkut ja makeat maistuneet viime kuukausina ihan liian hyvin ja liikunta jäänyt minimiin! Viime viikonloppuna mittasimme miehen kanssa mun vyötärönympäryksen ja se oli n. 90cm (ennen raskautta ehkä 77cm), kun haluttiin tietää kumman uuma on kapeampi. Miehellä vielä oli parisenttiä enempi vyötäröä kuin mulla, mutta kohta on varmasti tilanne toinen :D (Miehen pituus 185cm, vy 92cm, minun pituus 150cm, vy 90cm).

Luojan kiitos kukaan asiakas ei ole vielä töissä sanonut mun raskaudesta mitään! Onneks on niin väljät työvaatteet ja paljon kerrospukeutumista, että masun on vieläkin onnistunut suht hyvin piilottamaan... Työkavereilta varsinkin tuolla isolla marketilta tulee kommenttia ja kyselyä, et varmaan asiakkaatkin on osa jo huomanneet mutta fiksuina eivät sano mitään, kun en itse ole heille lörpöttelevää tyyppiä.

Hammashoidon käynti: vauvan suun ja hampaiden hoito

Paikkakuntamme neuvolat tarjosivat mahdollisuuden päästä hammashoitajan juttusille kuulemaan jo raskausaikana tietoa vauvan hampaiden ja suun hoidosta. Lisäksi myös meidän vanhempien suun ja hampaiden terveydentilaa kartoitettaisiin samalla. Päätimme mieheni kanssa osallistua molemmat, koska edellisistä hammaslääkärikäynneistä taitaa olla kulunut pari vuotta ja kummallakin jotain hammasongelmia on ollut.

Hammashoidon käynti järjestettiin neuvolassa, ei hammashoitolassa, joten käynti oli pelkkää keskustelua. Olimme mieheni kanssa taas luulleet/odottaneet vähän liikoja tältäkin käynniltä. Luultiin, että se hammashoitaja kurkkaisi meidän hampaita ja arviois sen jälkeen onko tarvetta laittaa meitä hammashoitojonoon, mutta ehei! :D Keskustelulinjalla meni koko käynti.

Oltiin vielä unohdettu ottaa mukaan esitäytettävä tietolomake, jossa kartoitettiin meidän vanhempien kotihammashoitoa. Siinä kysyttiin mm. monestiko päivässä harjaa hampaat, koska ollut viimeinen hammaslääkärikäynti ja miksi, mitä käyttää janojuomana, käyttääkö tupakkaa/nuuskaa jne. Noloina sitten sanottiin hammashoitajan niitä lappuja kysyessä, että ne valitettavasti unohtui kotiin... Mies ei tietenkään niiden itse olemassa oloa edes muistanut, et mun vastuulla oli muistaa ne. En vaan jotenkin yhtään niitä enää muistanut, kun jo joskus kesällä saatiin ne neuvolasta ja tuli niin kauan aikaa sitten ne täytettyä valmiiksi tätä käyntiä odottamaan. Liian monta käyntikertaa tuonne meidän neuvolalle yhden viikon aikana, ettei vaan enää pysynyt muistissa tuollainen asia. (Meillä siis oli tällä samalla viikolla ensin neuvolakäynti, sitten perhevalmennus ja vielä tämä hammashoitajan tapaaminen.)

Hammashoitajalla oli ongelmia kannettavan tietokoneensa kanssa eikä saanut sieltä jotain ohjelmaa toimimaan tai päässyt kirjaamaan/katsomaan meidän tietoja. Joten vähän senkin puolesta tuntui, että käynti meni vähän jutustelun puolelle. Ei oikeastaan käyty sen kysymyslomakkeen kohtia läpi. Joko hoitajalla ei ollut yhtään tyhjää lomaketta mukana tai sitten hän ei muistanut, mitä siinä edes oli...Kyseli ensin toki muistammeko milloin olemme viimeksi hammashoidossa käyneet. Kehotti varaamaan itse ajan seuraavalle käynnille tämän syksyn/talven aikana. Täällä hammashoidon jonot ovat noin puoli vuotta. Akuuteissa tapauksissa pääsee toki hoitoon nopeasti.

Opin tuolla käynnillä, että vauvalle alkaa tulla hampaita ilmeisesti noin puolen vuoden iässä ja että niitä on heti alettava puhdistamaan. Äitiyspakkauksessa mukana tullut hammasharja on hyvä ja sen kaveriksi pitäisi ostaa esimerkiksi Pepsodent Kids -hammastahnaa. Ilmeisesti vauvan hampaiden hoitoon meidän täytyy tosissaan panostaa. Emme voi vaan ottaa marketista mitä tahansa hammastahnaa hänelle vaan on valittava noita pienille lapsille sopivia tarpeeksi fluoria sisältäviä hammastahnoja. Lisäksi jokaisen aterian jälkeen pitäisi antaa ksylitolipastilli! Alkuun vain puolikas, että lapsen vatsa kestää tottua ksylitoliin ja sitten parin viikon kuluttua lisättävä kokonaiseen tablettiin. Tämä ksylitolitablettiasia on meille kyllä ihan outo juttu. Ei meidän lapsuudessa aterian jälkeen syöty pastilleja tai jauhettu purkkaa. Mietityttää, muistetaanko tällaista asiaa lähteä viemään tavaksi omalle lapselle, kun emme itse sitä harrasta? Pitäisiköhän meidän alkaa ostamaan jo nyt noita esim. Herra Hakkaraisen ksylitoli-pastilleja ja totuttelemaan tähän meille outoon tapaan?

Hammashoitaja kertoi, että suurimmalla osalla ihmisistä on suussaan tietty bakteeri, Mutans streptokokki, joka aiheuttaa hampaiden reikiintymisen. On mahdollista estää tämän bakteerin tarttuminen lapseemme ja siten suoda hänelle reiättömät ja hyvät hampaat! Bakteeritartunnan ehkäisemiseksi/välttämiseksi ei saa koskaan laittaa mitään aikuisen suussa ollutta lapsen suuhun niin kauan kuin hän on alle 3-vuotias. Aiomme ehdottomasti kyllä pyrkiä tähän tavoitteeseen, mutta helppoa se ei tule olemaan! Itselläni on aina ollut todella huonot hampaat ja reikiä alkoi kouluiässä tulla paljon ja myös muita hammashoitoa vaativia toimenpiteitä (mm. oikomishoitoja, hampaanpoistoja ahtaan suun takia jne.) Vaikeinta tulee varmasti olemaan asian muistaminen. En saa ikinä maistaa vauvan ruokaa samalla lusikalla edes testatakseni onko se sopivan lämpöistä. En saa antaa vauvan/lapsen juoda samasta lasista kuin minä. Ei viedä tikkaria toisen suusta jne. Luulen, että tämä homma voi ns. kusta siihen, kun lapsi on hoidossa muilla. Mummot ja ukit jne. eivät varmaan asiaa pysty käsittämään ja muistamaan, kun ovat itse aikanaan toimineet ihan eri tavoin (ja siten tartuttaneet bakteerin meihin, kiitos vaan). Omat vanhempani ainakin ovat sitä sorttia, että eivät ehkä asiaa muista vaan saattavat vahingossa asian mokata. Hammashoitaja sanoi, että lapsi saisi esim. päiväkodissa leikkiä yhteisillä leluilla, että todennäköisesti hän ei niitä imeskelemällä niistä sitä tartuntaa saa, kun sen ikäisillä tuota bakteeritartuntaa ei yleensä ole. Mutta itse rupesin miettimään, että se kuitenkin taitaa olla mahdollista. Pitää koettaa huolehtia, ettei lapsi meidän seurassamme ainakaan imeskele muiden lasten leluja.

Sokerin välttämistä myös suositteli ja kehotti, ettei anneta lapselle karkkeja jne. alle 3-vuotiaana. Sokeri ja tuo bakteeritartunta on pahin yhdistelmä hampaiden reikiintymiseen. Ilmankos mulle noita reikiä sit tulee, kun jatkuvaa napostelua ja sokeriherkkuja tullut syötyä... Olen ajatellut jo aiemmin, että meidän lapselle ei karkkia syötetä tai opeteta edes tietämään, mitä se on ennen kuin on isompi. Nyt asia vaan varmentui. Tarkoituksena vältellä niin pitkään kuin mahdollista ja opettaa mukula terveellisimpiin "herkkuihin" esim. porkkanaan ja omenaan :) Kauhulla katsonut, kun kävimme tuttavani 1-vuotiaan synttäreillä ja he kertoivat, miten lapsi on jo 9kk vanhana alkanut vaatimaan itselleen vanhempiensa herkutellessa mm. karkkia ja kokista! Ja synttäreilläkin vaan naureskelivat, miten paljon herkkuja/makeaa lapsi oli sinä päivänä syönyt ja siksi jopa oksentanut... Huhhuh! Silloin ajattelin, että noin en kyllä koskaan aio vauvaani kasvattaa tai jo tuossa iässä totuttaa herkkuihin!!

Näitä hammasasioita onneksi käydään neuvolassa/hammashoitajan kanssa sitten läpi vielä uudelleen, kun asia on ajankohtainen ja lapsi alkaa olla siinä iässä, että alkaa hampaita tulla. Oli ihan hyvä jo tässä vaiheessa saada tästä lisätietoa, jotta ehditään vähän jo sulatella asiaa ja varmaan jää paremmin mieleen, kun on jo jotain hajua asiasta ennakkoon.