Hammashoidon käynti: vauvan suun ja hampaiden hoito

Paikkakuntamme neuvolat tarjosivat mahdollisuuden päästä hammashoitajan juttusille kuulemaan jo raskausaikana tietoa vauvan hampaiden ja suun hoidosta. Lisäksi myös meidän vanhempien suun ja hampaiden terveydentilaa kartoitettaisiin samalla. Päätimme mieheni kanssa osallistua molemmat, koska edellisistä hammaslääkärikäynneistä taitaa olla kulunut pari vuotta ja kummallakin jotain hammasongelmia on ollut.

Hammashoidon käynti järjestettiin neuvolassa, ei hammashoitolassa, joten käynti oli pelkkää keskustelua. Olimme mieheni kanssa taas luulleet/odottaneet vähän liikoja tältäkin käynniltä. Luultiin, että se hammashoitaja kurkkaisi meidän hampaita ja arviois sen jälkeen onko tarvetta laittaa meitä hammashoitojonoon, mutta ehei! :D Keskustelulinjalla meni koko käynti.

Oltiin vielä unohdettu ottaa mukaan esitäytettävä tietolomake, jossa kartoitettiin meidän vanhempien kotihammashoitoa. Siinä kysyttiin mm. monestiko päivässä harjaa hampaat, koska ollut viimeinen hammaslääkärikäynti ja miksi, mitä käyttää janojuomana, käyttääkö tupakkaa/nuuskaa jne. Noloina sitten sanottiin hammashoitajan niitä lappuja kysyessä, että ne valitettavasti unohtui kotiin... Mies ei tietenkään niiden itse olemassa oloa edes muistanut, et mun vastuulla oli muistaa ne. En vaan jotenkin yhtään niitä enää muistanut, kun jo joskus kesällä saatiin ne neuvolasta ja tuli niin kauan aikaa sitten ne täytettyä valmiiksi tätä käyntiä odottamaan. Liian monta käyntikertaa tuonne meidän neuvolalle yhden viikon aikana, ettei vaan enää pysynyt muistissa tuollainen asia. (Meillä siis oli tällä samalla viikolla ensin neuvolakäynti, sitten perhevalmennus ja vielä tämä hammashoitajan tapaaminen.)

Hammashoitajalla oli ongelmia kannettavan tietokoneensa kanssa eikä saanut sieltä jotain ohjelmaa toimimaan tai päässyt kirjaamaan/katsomaan meidän tietoja. Joten vähän senkin puolesta tuntui, että käynti meni vähän jutustelun puolelle. Ei oikeastaan käyty sen kysymyslomakkeen kohtia läpi. Joko hoitajalla ei ollut yhtään tyhjää lomaketta mukana tai sitten hän ei muistanut, mitä siinä edes oli...Kyseli ensin toki muistammeko milloin olemme viimeksi hammashoidossa käyneet. Kehotti varaamaan itse ajan seuraavalle käynnille tämän syksyn/talven aikana. Täällä hammashoidon jonot ovat noin puoli vuotta. Akuuteissa tapauksissa pääsee toki hoitoon nopeasti.

Opin tuolla käynnillä, että vauvalle alkaa tulla hampaita ilmeisesti noin puolen vuoden iässä ja että niitä on heti alettava puhdistamaan. Äitiyspakkauksessa mukana tullut hammasharja on hyvä ja sen kaveriksi pitäisi ostaa esimerkiksi Pepsodent Kids -hammastahnaa. Ilmeisesti vauvan hampaiden hoitoon meidän täytyy tosissaan panostaa. Emme voi vaan ottaa marketista mitä tahansa hammastahnaa hänelle vaan on valittava noita pienille lapsille sopivia tarpeeksi fluoria sisältäviä hammastahnoja. Lisäksi jokaisen aterian jälkeen pitäisi antaa ksylitolipastilli! Alkuun vain puolikas, että lapsen vatsa kestää tottua ksylitoliin ja sitten parin viikon kuluttua lisättävä kokonaiseen tablettiin. Tämä ksylitolitablettiasia on meille kyllä ihan outo juttu. Ei meidän lapsuudessa aterian jälkeen syöty pastilleja tai jauhettu purkkaa. Mietityttää, muistetaanko tällaista asiaa lähteä viemään tavaksi omalle lapselle, kun emme itse sitä harrasta? Pitäisiköhän meidän alkaa ostamaan jo nyt noita esim. Herra Hakkaraisen ksylitoli-pastilleja ja totuttelemaan tähän meille outoon tapaan?

Hammashoitaja kertoi, että suurimmalla osalla ihmisistä on suussaan tietty bakteeri, Mutans streptokokki, joka aiheuttaa hampaiden reikiintymisen. On mahdollista estää tämän bakteerin tarttuminen lapseemme ja siten suoda hänelle reiättömät ja hyvät hampaat! Bakteeritartunnan ehkäisemiseksi/välttämiseksi ei saa koskaan laittaa mitään aikuisen suussa ollutta lapsen suuhun niin kauan kuin hän on alle 3-vuotias. Aiomme ehdottomasti kyllä pyrkiä tähän tavoitteeseen, mutta helppoa se ei tule olemaan! Itselläni on aina ollut todella huonot hampaat ja reikiä alkoi kouluiässä tulla paljon ja myös muita hammashoitoa vaativia toimenpiteitä (mm. oikomishoitoja, hampaanpoistoja ahtaan suun takia jne.) Vaikeinta tulee varmasti olemaan asian muistaminen. En saa ikinä maistaa vauvan ruokaa samalla lusikalla edes testatakseni onko se sopivan lämpöistä. En saa antaa vauvan/lapsen juoda samasta lasista kuin minä. Ei viedä tikkaria toisen suusta jne. Luulen, että tämä homma voi ns. kusta siihen, kun lapsi on hoidossa muilla. Mummot ja ukit jne. eivät varmaan asiaa pysty käsittämään ja muistamaan, kun ovat itse aikanaan toimineet ihan eri tavoin (ja siten tartuttaneet bakteerin meihin, kiitos vaan). Omat vanhempani ainakin ovat sitä sorttia, että eivät ehkä asiaa muista vaan saattavat vahingossa asian mokata. Hammashoitaja sanoi, että lapsi saisi esim. päiväkodissa leikkiä yhteisillä leluilla, että todennäköisesti hän ei niitä imeskelemällä niistä sitä tartuntaa saa, kun sen ikäisillä tuota bakteeritartuntaa ei yleensä ole. Mutta itse rupesin miettimään, että se kuitenkin taitaa olla mahdollista. Pitää koettaa huolehtia, ettei lapsi meidän seurassamme ainakaan imeskele muiden lasten leluja.

Sokerin välttämistä myös suositteli ja kehotti, ettei anneta lapselle karkkeja jne. alle 3-vuotiaana. Sokeri ja tuo bakteeritartunta on pahin yhdistelmä hampaiden reikiintymiseen. Ilmankos mulle noita reikiä sit tulee, kun jatkuvaa napostelua ja sokeriherkkuja tullut syötyä... Olen ajatellut jo aiemmin, että meidän lapselle ei karkkia syötetä tai opeteta edes tietämään, mitä se on ennen kuin on isompi. Nyt asia vaan varmentui. Tarkoituksena vältellä niin pitkään kuin mahdollista ja opettaa mukula terveellisimpiin "herkkuihin" esim. porkkanaan ja omenaan :) Kauhulla katsonut, kun kävimme tuttavani 1-vuotiaan synttäreillä ja he kertoivat, miten lapsi on jo 9kk vanhana alkanut vaatimaan itselleen vanhempiensa herkutellessa mm. karkkia ja kokista! Ja synttäreilläkin vaan naureskelivat, miten paljon herkkuja/makeaa lapsi oli sinä päivänä syönyt ja siksi jopa oksentanut... Huhhuh! Silloin ajattelin, että noin en kyllä koskaan aio vauvaani kasvattaa tai jo tuossa iässä totuttaa herkkuihin!!

Näitä hammasasioita onneksi käydään neuvolassa/hammashoitajan kanssa sitten läpi vielä uudelleen, kun asia on ajankohtainen ja lapsi alkaa olla siinä iässä, että alkaa hampaita tulla. Oli ihan hyvä jo tässä vaiheessa saada tästä lisätietoa, jotta ehditään vähän jo sulatella asiaa ja varmaan jää paremmin mieleen, kun on jo jotain hajua asiasta ennakkoon.